22.11.2008
Menin eilen illalla normaalisti nukkumaan. Tasan kello 1 yöllä soi äidin puhelin ja siellä oli Zicon ja Zaran emäntä, joka pyysi äitiä avaamaan oven. Tulivat yllättäen kylään viikon ajaksi. No, koska minäkin heräsin, äiti nappasi minut syliinsä ajatellen vievänsä minut samalla pisulle. Hän avasi oven ja… HEI – mitä noi on! Huiiii, minua pelotti, kaksi isoa ötökkää. Olivat kuulemma Zico ja Zara, en olisi uskonut heitä noin suuriksi. Minulta pääsi pisu äidin syliin ja niin hänen yöpaitansa oli mukavan kostea edestä. Sanna oli mukava olento mutta koirulit pelottivat minua valtavasti. Kun pääsimme kaikki sisälle halusin koko ajan jonkun syliin ja koska Sanna halusi tehdä tuttavuutta kanssani, hän nappasi minut. Hallakin heräsi ja tuli siihen samaan hyörinään mukaan, mutta koska hän oli juuri herännyt eikä malttanut mennä heti ulos pisulle, häneltä pääsi oikein iso pisu lattialle Sannan huoneen ovelle. (Vanhalla neidillä taitaa olla jo pienoisia pisunpidätysvaikeuksia.) Äiti alkoi kiireesti siivota pisua pois samalla kun Sanna yritti pitää koiria aloillaan, ettei pisu leviäisi koko huusholliin. Siinä äidin hyöriessä ja juostessa hän meni vähän liian läheltä ovenpieltä ja löi pikkuvarpaansa pahasti siihen. Pikkuvarvas taisi murtua ja nyt äiti sitten nilkuttaa pahasti ja valittaa varpaan särkemistä. Onneksi ei ollut mikään meidän koirien varpaista :). Pienen ajan kuluttua Sanna koirineen meni nukkumaan huoneeseensa ja ovi laitettiin kiinni. Kyllä minäkin pienen ajan päästä sammahdin.
Aamulla herätessäni olin aika rauhallinen pentu kun pelkäilin niin kovasti noita isoja rhodesialaisia. Zara yritti kovasti tehdä tuttavuutta mutta kun hän on mahdottoman riehakas, minä pelkäsin häntä edelleen. Tästä se sitten pikku hiljaa lähti ja minä jopa hain Zaraa leikkimään. Menimme tarhaan juoksemaan ja siellähän sitä vauhtia riitti. Tämän jälkeen en enää pelännyt Zaraa lainkaan, Zicoa hieman kunnioitin edelleen (häntä en kyllä missään vaiheessa paljon edes pelännyt, hän on paljon rauhallisempi.) Kiva viikko siis tiedossa. Jossain vaiheessa juoksenteluamme Zara loukkasi jalkansa johonkin ja siitä tuli VERTA. Sanna laittoi Zaran oikeaan tassuun siteen ja nyt sitten äiti ja Zara sairastavat molemmat oikeaa tassuansa.
Myöhemmin illalla huomattiin, että minäkin onnun vasenta etutassuani. Sen siitä koheltamisesta saa, kyllä me Zaran kanssa vaan juostiin ja painittiinkin.
Tässä kuvia juoksentelemisestamme.
