Syyskuun blogissa on kaksi juttua:
6.9.2012 Mihku kävi leikkimässä
21.9.2012 Minna, Viljami ja Pessi vierailulla
6.9.2012 Mihku kävi leikkimässä
Kylläpä aika kuluu nopeasti. Pentutreffeistä tulee huomenna kuluneeksi kaksi kuukautta. Sen jälkeen en ole Mihkua nähnytkään. Oli kiva huomata, että poika oli kasvanut upeaksi miehenaluksi.
Ruska ja Usva olivat tarhassa kun Johanna, Hannu ja Mihku ajoivat pihaan. Heti kun Mihku päästettiin autosta ulos, lähti hän juoksemaan edestakaisin tarhan aidan vierellä Ruskan ja Usvan seuratessa toiselta puolelta. Kun koirilta oli näin saatu suurin into hieman laantumaan, päästettiin Mihkukin tarhaan. Ensi töikseen piti sisarusten halailla keskenään.
Ruska antoi lastensa leikkiä ja katseli välinpitämättömän näköisenä ympärilleen.
Välillä Mihku ja Usva nahistelivat…
ja välillä oli aivan pakko pysähtyäkin hetkeksi.
Jossain vaiheessa ipanat keksivät juosta kopin ympäri ja sitä he jaksoivatkin tehdä pitkään…
kunnes Ruskakin innostui tulemaan leikkiin mukaan. Valitettavasti vain Ruska juoksi eri suuntaan kuin muut ja Usvan väistäessä Ruskaa, juoksi hän suoraan päin lipputankoa loukaten etutassunsa. Tämän jälkeen Usva ei astunut lainkaan oikealla etujalallaan, mutta Hannun tutkittua ja paineltua tassua, tuli siitä taas juoksujalka ja hurja meno jatkui. 🙂
Mahdottomasta juoksemisesta tuli tietysti kaikille yhtä aikaa jano ja koska vesikuppi ei järin suuri ollut, joutui Ruska odottelemaan omaa vuoroaan.
Koirat olisivat varmaan jatkaneet juoksenteluaan vaikka kuinka kauan, mutta meille muille tuli viileässä ja tuulisessa ilmassa kylmä ja niinpä Mihku joutui jälleen lähtemään kotiin. Koirille luulisi ainakin unosten illalla maistuvan. 🙂
21.9.2012 Minna, Viljami ja Pessi vierailulla
Minna tuli käymään Viljamin ja Pessin kanssa 21.9.2012 keskustellaksemme pentunäyttelyyn menosta.
Minnan noustua autosta, päästi hän Pessin vapaaksi ja Pessihän suunnistikin samantien katsomaan äitiään ja siskoaan takapihalle. Valitettavasti heillä oli aita välissä ja Pessin piti malttaa tulla ensin sisälle, josta hänet sitten päästettiin takapihalle leikkimään. Välillä ei näkynyt kuin koirakasa kun Pessi ja Usva painelivat.
Pessi oli välillä helisemässä kun sekä Ruska että Usva olivat hänestä kiinnostuneita. Olihan edellisestä tapaamisesta kulunut yli kaksi kuukautta.
Rapuista mentiin paljon vauhdikkaammin alas kuin joskus pikkupentuna, eipä siinä montaakaan askelta tarvittu. 🙂
Jossain vaiheessa Usva oli juoksemassa Pessin perässä rappusille, mutta Ruskapa päättikin estää tämän ja nappasi Usvaa takajalasta kiinni. Mikäpä Usvan siinä sitten auttoi, eipä siitä päässyt yhtään mihinkään.
Lapinkoiria oli välillä myös kolmessa kerroksessa. 🙂
Onneksi takapihamme ei ole mikään tarkoin koirilta varjeltu kaunis piha, koska tuossa menossa eivät mitkään upeat istutukset olisi paikallaan pysyneet.
Pienen aikaa hengähdettiin ja sitten tuli Pessille taas hepuli – ja taas mentiin.
Ihmeellisesti Viljamikin siellä koirien keskellä pysyi pystyssä leikkiessään pallon kanssa.
Pyynnöstä koirat saatiin vielä lopuksi yhteispotrettiin. Eipä taida olla epätietoisuutta siitä, ovatko pennut tulleet äitiinsä värityksensä puolesta. 🙂
Toivottavasti sain kerrottua Minnalle näyttelymaailmasta sen verran, että hän uskaltautuu lähtemään Pessin kanssa Turun näyttelyyn. Hmmm… saapa sitten nähdä, osaavatko sisarukset siellä käyttäytyä vai nolaavatko meidät lopullisesti. 🙂