Tervetuloa tassuttelemaan Käpäläkallion kennelin sekä suomenlapinkoirieni joukkoon.
Kerron tällä sivustolla sekä vanhoista että nykyisistä suomenlapinkoiristani. Vanhoja lapinkoiriani ovat Käpäläkallion Peikotar, Usva, Miskajasmin Naruska, Ruska, Myräkän Halla, Halla sekä Kaamoksen Polar, Pola. Nykyisin minulla yksi suomenlapinkoira, 6.4.2022 kodinvaihtajana meille tullut Kastanjan Eloveena, Essu. Essu täytti 7 vuotta 29.5.2023.
Aluksi kerron hieman Käpäläkallion kennelistäni:
Kotimme sijaitsee Salossa, Halikon kaupunginosassa. Talomme on rakennettu kallion päälle, josta kennelin nimikin juontaa alkunsa.
Lapsuudessani meillä oli kääpiöpinseri Piksi. Kun Piksistä aika jätti, halusin tietysti uuden koiran. Löysin koirakirjasta esittelyn kotimaisesta rodusta, lapinkoirasta. Kun vielä sain vanhempani myöntyväiseksi koiran ottamiseen, kävimme hakemassa Kaamoksen kennelistä ensimmäisen lapinkoiramme, joka oli nimeltään Kaamoksen Polar, Pola. Muutettuani omaan kotiini, jäi Pola vanhempieni seuraan.
Saatuani nuorimman lapsemme yhdeksän vuoden ikään, haimme Hämeenlinnasta vuonna 1993 ensimmäisen ikioman koirani, suomenlapinkoiranarttu Myräkän Hallan. Halla oli ilonamme 16 vuotta 3½ kuukautta. Hallan vielä eläessä halusimme joukkoomme uuden lappalaisen ja sellainen löytyi Miskajasminin kennelistä Joroisista. Marraskuun alussa vuonna 2008 haimmekin perheeseemme uuden jäsenen, suomenlapinkoiranarttu Miskajasmin Naruskan, Ruskan.
Koska Ruska osoittautui erinomaiseksi rotunsa edustajaksi, ajattelin kantaa korteni kekoon ja käyttää Ruskaa jalostuksessa. Näin Ruskasta oli tulossa Käpäläkallion kennelin kantaemä. Kenneltoiminta oli ajateltu hyvin pienimuotoiseksi kotikenneltoiminnaksi.
Olen suorittanut Helsingin seudun kennelpiirin terrierijärjestön järjestämän kasvattajan peruskurssin 2. – 3.4.2011 ja kasvattajan jatkokurssille osallistuin 25.-26.10.2014. Palautin jatkokurssin tehtävän hyväksytysti 16.12.2014.
Käpäläkallion kennelnimi on myönnetty 14.9.2011 eli samana päivänä kuin Ruska täytti 3 vuotta. Hieno yhteensattuma!
Käpäläkallion kennelin ensimmäinen pentue syntyi 7.3.2012. Valitettavasti seuraavana keväänä Ruskan oma emä menehtyi IMHAan, jonka takia Lappalaiskoirat ry asettivat jalostuskieltoon Ruskan emän vanhemmat, sisarukset sekä lapset. Näin ei Ruskan kanssa siis tehty enempää pentuja. Koska pidän itseäni vastuullisena kasvattajana, en varmuuden vuoksi tehnyt pentuja myöskään Käpäläkallion Peikottarella. Voi olla, että hain kennelnimeä tuon yhden pentueen eli neljän pennun vuoksi.
Valitettavasti 25.1.2021 meitä kohtasi suuri suru, kun Ruska jouduttiin 12 vuoden iässä lopettamaan keuhkoissa ja sydänpussissa olevan nesteen vuoksi. ♥ Ruskan tytär Usva menehtyi myös sydänpussissa olevan veren ja nesteen vuoksi 15.12.2022 ollessaan vasta 10-vuotias.
