Blogi

Pohjavillapesu

Niina tuli Niinan Trimmauskulmasta eilen käymään ja tekemään Ruskalle pohjavillapesun. Kirjoitin aiemmin facebookiin, että taidan leikkauttaa Ruskan hormooniturkin, koska pohjavillaa ei tahdo saada pois.
Ruska pelkää pesua, ei pidä harjaamisesta (vaikka ei siinä hommassa vastaankaan pistä) ja pelkää föönaamista. Niinahan kauhistui ajatusta ja ilmoitti minulle, etten missään nimessä leikkauttaisi turkkia ja lupautui tekemään pohjavillapesun.
Eilen se päivä siis koitti.
Ensin hän harjasi Ruskan poistaen näin irtoavan pohjavillan. Harjauksen jälkeen oli pesun vuoro ja kyllähän Ruska taas sitä pelkäsi tapansa mukaan, mutta ei yhtä paljon kuin ennen. Taisi Niinalla olla erilainen yhteys Ruskaan kuin minulla. 😚 Pesu kahteen kertaan, joista toinen syväpuhdistavalla shampoolla ja huuhtelut siinä välissä onnistuivat hienosti.
Ruska on aina pelännyt föönausta, mutta Niinan käsittelyssä ei pelännyt.
Pohjavilla pölisi ympäriinsä ja käsittelyn jälkeen Ruska oli kuin eri koira. 🥰
Niinassa taitaa olla koirakuiskaajan vikaa.
Kiitos Niina, muutit Ruskan ongelmaturkin erittäin kauniiksi ja helppohoitoiseksi.


Häntä on hiukan hassusti, kun Ruska heiluttaa sitä. 


Kelpaa siinä istuskella ilman pohjavilloja. 🙂


Housut ja häntäkarvat saivat kyytiä tuulessa.

Vihdoinkin sadetta

Kesäkuussa ei meillä ole satanut eilistä pienen pientä sadetta lukuun ottamatta. Maa ei eilen edes kastunut. Pururadan kallioisemmilla osuuksilla koivut ovat jo kellastuneet ja jopa rikkaruohot kuivuneet. Eipä meillä tänäänkään kovin paljon ole satanut, mutta vielä ehtii. 🙂

Koirien kanssa lenkillä ollessa piti ottaa kuva hyvin voivien saniaisten kanssa. Tuolla suunnalla ei kuivuus ole kasvillisuutta kurittanut, kun aurinko ei pääse sinne yhtä kovin porottamaan.

Mehiläispesä pihavarastossa

Tämä pesä oli pihavarastossamme jo vuonna 2006 ja kuvasin sen 24.9.2006.
Pitänee tunnustaa, että aika taidokasta työtä olivat mehiläiset tehneet. Pesä oli lähellä ovea, mutta vaikka varastoa käytettiin koko kesä, eivät mehiläiset pistäneet kertaakaan. Vaikka kuinka pitäisi pörriäiset pelastaa, niin luulenpa, etten siltikään halua niiden tekevän pesäänsä sinne enää. Olemme laittaneet sinne valepesiä eikä ainakaan toistaiseksi ole uusia pesiä siellä näkynyt.

Käki seuraili

Kuulin eilen käen kukkuvan lähistöllä ja muistin siitä erään tapauksen, kun koirani Ruska oli vielä nuori ja olimme aamulenkillä. Päästyämme pururadalle lehahti käki lähellä olevan puun oksalle ja kukkui kukkumasta päästyäänkin. Jonkin aikaa katselin käen kukkumista ja lähdin kävelemään eteenpäin. Ihmeekseni käkikin lehahti lentoon, lensi meistä noin 20 metriä eteenpäin, asettui puun oksalle ja kukkui taas. Me menimme vuorostamme käen ohitse ja taas käki lähti lentoon ja lensi noin 20 metrin päähän puun oksalle kukkumaan. Tätä jatkui todella pitkään ja olenkin ihmetellyt tähän päivään saakka, mitä käki yritti minulle kertoa. 🙂