Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2930311234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930311

RSS

KUVIA EI ANNETA VIRTUAALIKENNELEIDEN KÄYTTÖÖN!

 Tottelematon veijari
18.01.2009 08:16 | Tottelemattomista tottelemattomin Ruska

Pääsen aina äidin kanssa aamulla postia hakemaan. Hän on yleensä pitänyt minua hihnassa. Viime aikoina olen totellut aika hyvin pihallakin ja tullut hienosti sisälle kun pyydetään, joten äiti päätti jättää tänä aamuna hihnan sisälle ja antoi minun juoksennella vapaana. En oikein itsekään tiedä mitä tapahtui... ensin juoksentelin äidin ympärillä kun äiti haki postia mutta kun tulimme takaisin päin, menin nurmikolle yhden pensaan alle ja kaivoin siellä jotakin. Äiti huomasi, että syön jotain ja komensi minua pistämään pois suuren löytöni. Silloin pistelin suuni äkkiä tyhjäksi ja lähdin hakemaan toiselta puolelta pihaa pupunpipanoita äidin huutaessa minua sisälle. En ollut yhtään kuulevinanikaan mitä hän huutaa kunhan vain jatkoin matkaani vieressä olevaan puistoon. Äiti näki pimeässäkin missä kuljen, koska hän oli ulos lähtiessämme laittanut heijastinpantaani vilkkuvalon. Arvatkaapa hermostuiko äiti, kun hän ei nähnyt valoa enää missään (tosiasiassa olin sillä hetkellä pensaan takana piilossa syömässä keppejä). Hän huusi minua syömään, joka yleensä on idioottivarma temppu, mutta koettakaapa itse olla kuuntelematta ja silti totella. Mahdoton yhtälö. Ei tule mitään. En siis totellut vaan menin ja tutkin koko puiston. Äiti jo pelkäsi, että menen läheiselle tielle. Niin pitkälle en sentään uskaltanut mennä. Kun olin aikani puuhaillut mitä halusin, tulin oma-aloitteisesti pihalle, en äidin käskystä. Olin löytänyt ihanan tikun, jota järsin ja katsoin tarkasti, ettei äiti vain pääse lähelleni. En edes tiedä mitä tapahtui, mutta ykskaks minulle meni tajuntaan, että äiti sanoi antavansa ruokaa ja sitä käskyä tottelin heti. Menimme siis sisälle ja äitiä harmitti, kun olin kuitenkin lopulta tullut oma-aloitteisesti sisälle niin hän ei voinut edes torua minua.

Olen siis äidin ongelmakoira ja totta totisesti minun kanssani saa tehdä töitä mikäli haluaa minun kuuntelevan. Yleensä kuunteleminen ei minua kiinnosta, ei niin pätkääkään. Eli äidin sanoja lainatakseni: "Hyvästi tokokisat". Tämä varmaan tarkoittaa, että minun ei koskaan tarvitse totella, en koskaan joudu tokokisoihin ja koska ärhentelen ja haukun muita koiria, en varmaankaan koskaan joudu edes näyttelyihin äitiä nolaamaan.

Taitaa muuten äidille olla kova paikka kun en suostu pihalla kuuntelemaan, koska Hallan hän on saanut koulutettua erittäin hyvin pihalla pysyväksi. Halla on nuorempana viettänyt tuntikausia yksin pihalla eikä ole siitä poistunut. Luulenpa, että äidin ja iskän pitää aidata koko tontti, mikäli haluavat minun pysyvän pihalla.

Blogin hakemistoon.


( Päivitetty: 18.01.2009 08:35 )

 - Tottelemattomista tottelemattomin Ruska | Kommentoi
1. 2. 3. 4. 5.



©2018 Suomenlapinkoira Ruska - suntuubi.com